keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Keskustelu "Epäneutraalin sukupuolikirjan" ympärillä

Suomen perusta julkaisee huomenna kirjan "Epäneutraali sukupuolikirja", jossa on mukana myös minun kirjoittamani artikkeli.

Henry Laasanen on keräillyt blogiinsa screenshotteja kommenteista, joita kirja on herättänyt sosiaalisessa mediassa. Kukaan ei yllättynyt, että tietty porukka on leimannut kirjan "paskaksi" jo ennen julkaisua eli lukematta koko kirjaa. Media taas on keskittynyt mässäilemään Timo Hännikäisen (yksi kirjan kirjoittajista) viimevuotisilla känniperseilyillä.

Ankeaa. Ettekö parempaa keksineet?

Meanwhile, sateenkaariväki on repinyt perseensä Lidlin mainoksen takia. Yhtä ankeaa. En jaksa edes kommentoida. Ei mitään uutta Suomen auringon alla.

Olen Thaimaassa sellaisessa paikassa, ettei ehdi netissä päivystämään, joten toivoisin lukijoilta apua: kootaan tähän linkkivinkkejä Epäneutraalin sukupuolikirjan herättämästä keskustelusta. Näitkö jotain jännää? Kerro siitä täällä muille. Kerro myös omat ajatuksesi.

56 kommenttia:

  1. Tämä kirja on todellakin tervetullut nykymaailmaan. Jo se, että porukka vetää etukäteen herneet nenäänsä á la "lukematta paskaa, byää", kertoo miten syvälle sateenkaariväen aivopesu ja suvakkiajattelu on iskostunut. Toivottavasti kirja toimii hyvänä keskustelunavauksena, mutta epäilen silti, mikäli toinen osapuoli on noin luupäistä.

    Yksi juttu, josta pitäisi mielestäni myös keskustella, on naisten fyysinen väkivaltaisuus. Siitä ei vieläkään puhuta tarpeeksi. En siis väitä, että kaikki naiset olisivat väkivaltaisia, mutta oma kokemus on osoittanut, miten naiset pystyvät ihan yhtä pahaan väkivaltaan kuin miehetkin. Siitä huolimatta naisten väkivaltaisuutta vähätellään. Esimerkki: jos mies lyö naista, hän on heti kusipää, mutta jos nainen lyö miestä, niin silloin naista pitäisikin olla heti ymmärtämässä (hänellä on kuukautiset, hänellä oli varmaan hyvä syy kun löi, hänellä on vähän vaikeaa). Mielestäni tämäkin asenne on ainakin osittain vahvistunut feminismin takia.

    VastaaPoista
  2. Kyllä näillä kaikilla blogitekstissä mainituilla pelihousujensa repijöillä täytyy olla asiat hyvin, kun pöyristymisen aiheet ovat väkisin esiinkaivetuja. Olisivat ennemmin laittaneet kiven kenkään.

    Ensi keväänä heidän kannattaa ottaa talteen kourallinen tai pari sellaista hiekoitussepeliä, missä on iiihanan teräväsärmäisiä sepelinkappaleita. Luulisi tämän riittävän vuodeksi, siitä voi sitten laittaa kiven kenkään kun tulee taas kova valittamisen tarve.

    VastaaPoista
  3. Kuulun Facebookin RASMUS-ryhmään. Rasismi tuntuu olevan sivujuonne keskustelualoituksissa.
    Tässä keskustelulankaa kyseisestä kirjasta:

    -Olen monesti miettinyt millaisen tulevaisuuden nämä naisten tasa-arvon vastustajat haluavat omille tyttärilleen. [keskustelijat eivät tietenkään voi tietää kirjasta mitään.]
    -Ei pelkästään tyttäret ole noiden aivopesulta vaarassa, Laasanen josain blogissaan unelmoi kuinka mm. markkina-arvoteoria pitäisi lisätä kouluopetukseen. Hieno homma, just kun lapsille on alettu opettaa kehollista arvostusta ja hyväksyntää ja erilaisia sukupuolisuuksia niin sitten siihen joku elämän katkeroittama patu paasaamaan miten Liisa on luokan kymppi ja soppii Enskalle joka on markkina-arvoltaan kasi, mutta vain jos Enska omistaa punaisen volvon, Pete ja Tuomas joutuvat vitosen miehinä kilpailemaan seiskan ja kasin Pauliinasta ja Kristiinasta ja Timo ja Henry ovat -3 ja joutuvat elämään yksin elleivät löydä kumppania josta naisviha ja katkeruus on söpöä.
    -Todella tervettä opettaa lapsille että ihmisarvo riippuu suorituksista. Viis onnelisuudesta. En ymmärrä miten ihmeessä saisi suuren yleisön tajuamaan miten vinksahtanut perussuomalaisten ajatusmaailma on.

    https://www.facebook.com/groups/114311111913455/

    VastaaPoista
  4. En ole kirjaa lukenut, mutta pakko se on varmasti lukea. Koska kirja on lytätty somessa sitä lukematta, niin pakkohan se ottaa selvää mitä se sisältää.

    En ole näiden muitten kirjoittajien ajatuksiin tutustunut, lienee melko kirjavaa. Feministit ennustavat kirjan olevan naisvihamielinen. Laasanen kirjoittaa kuitenkin perusteltuja näkemyksiä, enkä koskaan ole tulkinnut hänen tekstejään naisia vihaavaksi.

    VastaaPoista
  5. Minusta on hauskaa, että nää rasmuslaiset ja muut vastaavat on aina sitä mieltä, että heidän käsityksiään kritisoivat 1) vihaavat naisia 2) ovat jostain kateellisia 3) ovat pettyneitä tai katkeria.

    Minuakin on sanottu "avoimen misogyyniseksi" ja minulla on "paha olla" ja olen vain "kateellinen". Siis wattafak, erityisesti tuo eka. On aivan käsittämätön väite.

    Laasanen on tosi symppis kaveri. Hänkin on sanonut rakastavansa naisia ja uskon sen. Hän ainoastaan havainnoi todellisuutta, tekee siitä johtopäätöksiä eikä koskaan ärsyynny mistään tai vedä herneitä kuonoonsa. Hän argumentoi vain asia-argumentein.

    Luin Epäneutraalin sukupuolikirjan artikkelit ja niissä ei ollut "vihaa" yhtään mihinkään suuntaan.

    Lisäksi se, että toteamme sukupuolten olevan erilaisia, ei ole naisten vihaamista tai naisten tasa-arvon vastustamista. Mikä tässä on nin vaikeaa ymmärtää? Minusta erilaisuuden hyväksyminen ja erilaisuuden vaaliminen on ainoastaan hyvä asia. Sehän on sitä suvaitsevaisuutta. Ja eikös tämä ole ollut suvakkien päämäärä koko ajan...?

    Suvakit ovat kiskaisseet itsensä solmuun omalla ideologiallaan, eivätkä enää tajua yhtään, että mistä puhuvat tai mitä edes haluavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Minusta on hauskaa, että nää rasmuslaiset ja muut vastaavat on aina sitä mieltä, että heidän käsityksiään kritisoivat 1) vihaavat naisia 2) ovat jostain kateellisia 3) ovat pettyneitä tai katkeria."

      Jos oma totuus on ohut ja ideologiaan pohjautuva, totuuden arvostelu saa epäilemään. Nuo ylläkirjoittamasi tavat ovat yleisempiä vastauksia kuin perustellut vasta-argumentit.

      Poista
  6. Voi pitkä aamen toi lidl höpäkkä.
    Samaa maitoahan se on vaikkakin eri purkissa. Eli toisin sanoen sen voi tulkita myös niin, että loppu peleissä vain ihminen. Ihan ymmärrettävää, että jollakin ei järjen juoksu riitä ajattelemaan pidemmälle, jos mielensä pahoittaminen on elämän tapana.

    Kuten aijemminkin tänne huudeltu. Jos se kirja on lytätty jo, ennen kuin se on julkaistu, niin pakkohan se on lukea.

    VastaaPoista
  7. Hyvää mainosta ollu tuo lyttääminen.

    Kun luette kirjan, niin kirjoitelkaa toki tänne, että mitä ajattelitte siitä.

    VastaaPoista
  8. Kirjan nimi nyt on ainakin mitä pillastuttavin: EPÄNEUTRAALI SUKUPUOLIKIRJA.

    Osuu ja uppoaa niin, ettei naurultaan sanotuksi saa. Sekö se siinä nyt niin pännii, että kun on käytetty niitten omaa kieltä heijän mielestään tietysti väärin? "Epäneutraali sukupuoli".

    Lämpimimmät onnitteluni sille, joka kuka ikinä tuon keksikin. :)

    - Leso

    VastaaPoista
  9. Tämä en nyt liity kirjaan kun en vielä ole lukenut, mutta tuo yllättävän yleinen tutkimustulos/teoria/esittämismalli-kauhu on kyllä asia jota en ole ikinä oppinut ymmärtämään.

    Jos Laasanen nyt on tutkinut parinmuodostusta ja muodostanut siitä (myönnettäköön, hieman provosoivan) mallin niin ei se kuitenkaan muuta niitä tuloksia miksikään. Tietenkin parinmuodostus käytännössä on usein monisyisempi homma, mutta kyllä tuo markkina-arvoteoria karkeasta mallista käy ihan riittävän hyvin.

    Pistää tutkien sitten vaan jos haluaa osoittaa asioiden olevan jotenkin toisin. Varmasti jos lähtee tutkimaan vaikka yksilöiden kokemusta omasta parisuhteestaan tulokset ovat hyvin erilaisia kuin jos ottaa markkina-arvon näkökannaksi, mutta se ei tarkoita että markkina-arvoteoria olisi väärä. Tieteen idea vähän niinkun on kehittyä eteenpäin ja siihen kuuluu se että saman asian ympärillä pyörii monenlaisia näkökulmia joista sitten jollain aikavälillä toivon mukaan jalostuu jotain yleisempiä totuuksia.

    En minäkään naisena riemastu saatika samaistu jokaiseen naisia koskevaan tutkimustulokseen, mutta se ei automaattisesti tarkoita että niissä tuloksissa olisi mitään vikaa.

    Tietenkin tutkimuksia voidaan käyttää propagandaan puolin ja toisin, on olemassa huonolaatuista tutkimusta jonka takaa saattaa löytyä epämääräisiä tahoja tai tutkimus on vaan lähtökohtaisesti tehty pitkin vittua. Sen takia ennen kun mitään bashaa tai lainaa kannattaa tehdä se kahden minuutin googletus että mistä nyt tuulee.

    VastaaPoista
  10. Rasmusporukka ei tunnu ylipäätään ymmärtävän tieteestä yhtään mitään.

    P.S: Naistutkimuksen (vai sukupuolentutkimustako se nykyään on...) kutsuminen tieteeksi on tieteen halventamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myönnettäköön...mutta tulee sieltä humanistiselta puolelta muutakin tosi hämärää tavaraa, vaikka naistutkimuksen porukka pitääkin pahinta mekkalaa.

      Olin rehellisesti järkyttynyt kun kuulin että monien sosiaalialan tutkimusten aineisto hävitetään. Ihan oikeasti silppuriin, eikä esimerkiksi poisteta tunnistetietoja ja arkistoida. WTF oikeasti.

      Poista
  11. Olen nyt lukenut Laasasen ja Eerolan artikkelit. Laasasen kirjoituksia olen lukenut aikaisemminkin ja siksi tässa ei ollut mitään uutta. Kirjoitus oli tavallaan yhteenveto Miesten tasa-arvo-ongelmista.

    Eerola kirjoittaa aiheesta, josta on korrektia puhua julkisestikin, vaikka yhteiskunnan tasolla ongelmaa ei suurena pisetäkään. Kiihkotonta ja hyvin perusteltua tekstiä.

    Mihin nyt kiinnitin erityisesti huomiota on se, kuinka suuri ero tämän kirjan artikkeleissa on etukäteismädätykseen määrätyissä piireissä.

    Kuinkas blogi-isännän aika menee lämpöisessä ympäristössä? Juuri nyt täällä Suomessa on ilmat aivan pyllystä.

    VastaaPoista
  12. Silmäilin kirjan läpi, täytyy lukea se uudestaan syvemmin. Näin silmäilyn pohjalta opuksessa mainittu Walt Heyerin tapaus nosti mieleen kaksi nimekästä kirjailijaa: Ernest Hemingway ja jääkärikenraalimajuri evp. Martti Wallenius. Molemmat tunnettuja korostuneesta ja korostetusta maskuliinisuudesta, ja molemmilla identtinen varhaislapsuuden kokemus: kummankin äiti olisi halunnut tytön, niinpä pikku-Ernie ja pikku-Mara saivat käydä tytöistä kolmivuotiaiksi asti pukeutumista, kampausta ja kohtelua myöten.

    Yleinen kommentti tämänkaltaisiin tapauksiin tuntuu olevan, etteihän tuonikäinen lapsi voi mitään muistaa sellaisista, joten mitä haittaa siitä voisi olla. Muistamisesta en tiedä, mutta Hemingway ja Wallenius joka tapauksessa omistautuivat koko aikuisikänsä todistamaan itselleen ja maailmalle, että he ovat Miehiä.

    VastaaPoista
  13. "jos laasanen on tutkinut parinmuodostusta ja muodostanut mallin".. No ei ole käsittääkseni juuri tutkinut vaan mutulla menee. Eipä tuosta kirjastakaan tuloksia löytynyt. Jotenkin surkuhupaisaa kun vaatii "oikeaa tiedettä" muttei sitten tee sitä. Tarjoisi tilastoja!

    no laasasella sentään oli lähdeviitteet teksteissään toisin kuin tiedetoimittaja-Hamilolla. Isoja väitteitä siitä ja tästä (antropologit sitä ja tätä, mutta ei ainoatakaan tutkimusta mainita.)

    Noin yleisesti eipä mitään uutta jos on tätä skeneä yhtään silmäillyt, samat jutut mm. Laasasella kuin 2009 paikkeilla. Hännikäinen oli yllättävän kesy, toki huvitti tietysti kun kirjoitti miesten paheksuvan seksuaalista väkivaltaa, nettihäirintä sit ok? Känni on hyvä selitys. Aika pettymys kokonaisuutena, eniten jäi mieleen aitoavioliityolaisen fiilistely aktivisminsa kanssa, sitä en ainakaan tiennyt ennalta.

    VastaaPoista
  14. Pif ei petä, myös sinut mainitaan keskustelussa:

    http://www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?f=10&t=338127

    VastaaPoista
  15. Luin kirjan tänään. Marko Hamilo kirjoittaa osuvasti:

    "Jokainen tietää myös naistyypin, joka kiroilee, tupakoi, juopottelee ja harrastaa irtosuhteita kuin miehet. Jostain käsittämättömästä syystä merkittävä osa feministeistä pitää näitä pissiksiä voimaantuneina vain siksi, että he eivät ole mukautuneet kiltin tytön rooliin."

    Juuri tässä näkyy se feministien uhriasenne puhtaimmillaan. "Byää, mekin halutaan huutaa perkelettä ja vittua ja olla kusipäitä, yhyy, meitä sorretaan, kun meitä vaaditaan käyttäytymään kunnolla". Todellisuudessa huono käytös on huonoa käytöstä sukupuolesta riippumatta. Ei sitä miehiltäkään katsota hyvällä, nimim. "kokemusta on".
    Muistaakseni olet tainnut joskus sanoa, että erityisen vaarallista uhriajattelu on siksi, koska se on onnistuttu istuttamaan tavallisten nuorten naisten päähän. En voi olla kuin samaa mieltä.

    Oletteko muuten panneet merkille, miten taiteissa (musiikki, kuvataide, elokuvat jne.) feministiset ja ylipäätään vasemmistolaiset arvot ovat jyllänneet jo vuosia ellei vuosikymmeniä? Miksi on näin?

    VastaaPoista
  16. Taiteilijoista voisi sen verran todeta, että heillä on ollut kautta historian maine omalaatuisina tyyppeinä. Uskoisin, että voidakseen olla taiteilija tulee ihmisellä olla tietynlainen persoonallisuustyyppi. Olen kuullut, että taiteilijat eivät Myers-Briggs -indikaattorilla koskaan edusta T-tyyppiä. Eräs Suomen taidepiireissä pitkään liikkunut tuttuni on sanonut, että piirit ovat täynnä tosi kaoottisia ihmisiä. Eivät saa mitään pysymään järjestyksessä edes arkielämässään. Taiteilijoilta puuttuu johdonmukainen rationaalinen ajattelu ja uskon tietäväni, miksi. Inspiraatio ei kulje eikä varsinkaan lähde lentämään korkeisiin sfääreihin, jos on liian rationaalinen. Tiedän tämän omasta kokemuksestani (minussa on aika paljon taidehomoa).

    Sosialismi on ollut in jo tosi kauan. Uskon, että se uppoaa juuri taiteilijoihin, koska se vetoaa tunteisiin. Sama juttu feminismin kanssa, erityisesti kolmannen aallon intersektionaalisen feminismin kanssa, missä uskotaan sukupuolia olevan tsiljoona, kaikki loukkaantuvat kilpaa jne. Taiteilijoissa on paljon LGBT-porukkaa ja siellä törmää näihin kaikenmaailman numeraaliegosukupuolisiin audiodemiseksuaaleihin, joilla sen kaiken näkee jo naamasta ja pukeutumisesta.

    Ja ainiin, taiteilijat on tyypillisesti myös helvetin itseriittoisia, narsistisiakin ja heidän egonsa on vuoren kokoinen. Myös taiteilijoiden herkkyys ja päihteiden suurkulutus on ollut tiedossa kautta historian.

    Kolme grammaa hashista on päiväannoksein...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taiteilijoista voisi sen verran todeta, että heillä on ollut kautta historian maine omalaatuisina tyyppeinä.

      Pitää paikkansa. Jouko Turkkaakin jotkut pitivät taidenerona, vaikka hän näyttäytyi tavalliselle ihmiselle lähinnä hulluna. Itse en tunne kuin muutaman taiteilijan, mutta heistä eräs on ilmeisesti poikkeus... hän nimittäin ajattelee kuin tavallinen ihminen ja on kaikin puolin tervejärkinen, eikä käytä päihteitä tai kisko nappeja - saati että olisi maannut mielisairaalassa. Toinen taiteilijatuttava taas... no, hän on mitä on...

      Myers-Briggsin indikaattorilla tyypillisin taiteilija olisi sisäänpäinkääntynyt faktatietoon nojaava tyyppi, joka tekee päätökset tunteella ja heittäytyy hetkeen mukaan. Hmm... mieleen hiipii väkisinkin kuva gootista.

      Uskon, että se uppoaa juuri taiteilijoihin, koska se vetoaa tunteisiin.

      Joo, esimerkiksi saamelainen kuvataiteilija Merja Aletta Ranttila on sanonut, että maalausten paljastaminen yleisölle tuottaa hänelle voimakasta henkistä kipua. Tavallisesta ihmisestä sellainen tuntuu oudolta.
      Tunteet ovat muuten oikeasti vaarallinen asia herkille ihmisille. Kun ne pääsevät valloilleen, siinä järki väistyy totaalisesti ja silloin voi satuttaa itsensä pahoin. Siksi olen joskus ajatellut, olisiko olemassa jotain tapaa tai lääkettä, jolla tunteet saisi täysin poistettua.

      Numeraaliegosukupuoliset audiodemiseksuaalit... loistava termi! :D Tuostahan saisi melkein nimen yritykselle tai jollekin järjestölle.

      taiteilijat on tyypillisesti myös helvetin itseriittoisia, narsistisiakin ja heidän egonsa on vuoren kokoinen

      Vuoren kokoinen ego? Itse olen törmännyt enemmän huonosta itsetunnosta kärsiviin taiteilijoihin, kuin ominaisuuksiinsa vuorenvarmasti luottaviin tyyppeihin. Päihteiden osalta... ainakin tässä maassa taiteilijat vetivät ennen lähinnä viinaa (Pentti Saarikoski oli paras esimerkki), kun taas nykyään eräät toiset huimausaineet lienevät ottaneet sen paikan. En tosin tiedä tarkasti, joten vaikea tehdä yleistyksiä.

      Poista
  17. Terve itsetunto, erityisesti korkea sellainen, on eri asia kuin ego. Paisuneen egon omaava ihminen uskoo omaan erityisyyteensä ja siihen, että on jollain tapaa erityisempi kuin muut. Korkean itsetunnon ihminen ei välttämättä ajattele olevansa yhtään parempi tai erityisempi kuin kukaan muukaan.

    Taiteilijoilla on usein paisunut ego, mutta se yhdistyy mainitsemaasi heikkoon itsetuntoon sekä herkkyyteen ja voimakkaisiin tunnereaktioihin. Soppa on valmis.

    Normaalin järjen omaavat taiteilijat pysyvät visusti kaukana taidepiireistä. Esim. minä. Edustan Myers-Briggs -tyyppiä ENTJ mutta omaan tarpeeksi herkkyyttä kokeakseni voimakkaita inspiraatiotiloja. Minulla ei ole kuitenkaan yhtään mitään yhteistä taidepiirien ihmisten kanssa ja en halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä. En edes halua kutsua itseäni taiteilijaksi, vaikka oikeastaan olen sellainen.

    VastaaPoista
  18. Normaalin järjen omaavat taiteilijat pysyvät visusti kaukana taidepiireistä.

    Sen perusteella, mitä olet kertonut ja mitä olen nähnyt, niin kannattaakin pysyä. Tunteita voi kanavoida soittamalla, maalaamalla jne. mutta jos "alkaa elää taiteensa kautta", niin silloin pitäisi hälytyskellojen soida jo. En tiedä, oletko koskaan kuullut Reverend Bizarresta tai Tähtiportista, mutta kyseisten bändien johtaja Albert Witchfinder (oik. Sami Hynninen) on tyyppiesimerkki sekopäisestä taiteilijasta. Hän mm. eläytyy keikoilla biiseihin niin paljon, että saattaa käydä väkivalloin yleisöön käsiksi - ainakin jos Inferno-lehti puhui totta.

    Minkähänlaisen itsetunnon transaktiivit mahtavat omata?

    VastaaPoista
  19. En ole kuullut Albert Witchfinderista, mutta tuon perusteella kuulostaa tosi hullulta. Also, "witchfinder" wtf?

    Transaktivisteilla täytyy olla tosi paska itsetunto. Ei kukaan järkevä aikuinen ihminen vedä kilareita sellaisista asioista kuin he. Tosi epäkypsiltä ja henkisesti epävakailta vaikuttavat myöskin. Olen pysynyt transpiireistä poissa tahallani jo monta vuotta.

    VastaaPoista
  20. Tuli mieleen, että olen tässä jo muutaman vuoden seurannut Nightwishin Tuomas Holopaista. Hän on minusta hyvä esimerkki taiteilijasta, joka kokee hyvin voimakkaita inspiraatiotiloja ja uppoaa niihin täysin. Jopa niin syvästi, että hänen todellisuudentajunsa hämärtyy. Minusta Tuomas on vuosi vuodelta mennyt huonommaksi ja tämä unimaailmoihin uppoutuminen alkaa näkyä musiikissa hyvin selvästi. Tuomaksella on aina ollut tietyt toistuvat teemat ja oma symboliikka, mutta vuosi vuodelta hänen todellisuuspakoilunsa näkyy selvemmin. Tuomas on sanonut, että hänelle Nightwish ei ole bändi, vaan tunnetila ja hän käyttää itsestään nimitystä "the escapist". Minusta Tuomas ei ole terve tai selväjärkinen ihminen.

    VastaaPoista
  21. Timo Tolkki on myöskin aika legendaarinen. Jos seuraat metallimusiikkiskeneä, niin olet ehkä tietoinen eeppisestä Tolkki-draamasta muutama vuosi takaperin. Tyyppi tappeli nettifoorumeilla fanien kanssa ja käyttäytyi kuin teini-ikäinen tyttö.

    Tyypillähän on myös varsin syvä maanis-depressiivisyys.

    VastaaPoista
  22. "En ole kuullut Albert Witchfinderista, mutta tuon perusteella kuulostaa tosi hullulta."

    Vaikka meneekin jo off-topiciksi, niin piti silti kaivella Infernon numero 49/2007 esiin ja poimia parhaimmat palat Albertin haastattelusta (haast. Toni Keränen):

    "Jos esitän rauhallista materiaalia, olen erilaisessa tilassa kuin esittäessäni väkivaltaisempaa tai vihamielisempää materiaalia. Tietty musiikki saattaa ajaa minut tilaan, joka on jo lähellä vaarallista yleisölle ja itselleni."

    "Reverendin keikalla saatoin välispiikeissä käskeä kaikkia painumaan vittuun. Joinain tosi pahoina kertoina olen vahingoittanut fyysisesti yleisöä: esimerkiksi eräällä Helsingin Semifinalin-keikalla potkin yleisöä, heitin yhden tyypin lavalta ja lopulta muutaman tutun naisen piti hakea minut pois takahuoneesta keikan jälkeen. Olin jonkinlaisessa paniikin tilassa."

    "En tiedä mitään pelottavampaa kuin se hetki juuri ennen tajunnan tilan muutosta yleisön edessä. On myöhäistä paeta, mutta tajuat vielä, mitä on tapahtumassa. En halua kokea sitä enää koskaan.
    (/) En kuitenkaan halunnut välttämättä loukata ihmisiä, mutta toisaalta niiden kappaleiden puolesta halusinkin loukata. Eläydyin niiden maailmaan täydellisesti, ja biisithän kertovat siitä, että kaikki tuhoutuu."

    Samassa haastattelussa Albert kertoo tapelleensa puolitoista tuntia bändinsä rumpalin kanssa, koska jonkin biisin tempovaihdos ei mennyt kohdilleen. Toisen kerran Albert "veti kilarit", kun bändin muut jäsenet vitsailivat miehen tekemien kappaleiden kuulostavan progelta ("Meidän piti sopia, että edes sitä sanaa proge ei saanut käyttää").

    Muistan hyvinkin Timo Tolkin sekoilut takavuosilta. Nightwish on ollut minulle CMX:n ohella kenties tärkein kotimainen bändi (nähnyt yhteensä 20 kertaa livenä vuosien varrella) ja olen aina vain hämmästynyt, miten musiikin laatu on pysynyt korkealla tasolla. Vasta Endless Forms Most Beautiful aiheutti ensimmäistä kertaa pettymyksen tunteen. Toki silläkin on hetkensä (My Walden ja Alpenglow), mutta uusia musiikillisia ideoita se ei sisältänyt. Siksi ensimmäinen kuuntelukerta aiheuttikin tyhjän olon "tässäkö tämä nyt oli?".

    Osaatko kuvailla, miten Tuomaksen syvempi unimaailmoihin uppoaminen näkyy ja kuuluu NW:n musiikissa nykyään?

    Mitä taas transaktivistien huonoon itsetuntoon tulee, niin väkisinkin mieleen hiipii ajatus koulukiusatuista ihmisistä.

    VastaaPoista
  23. Voi kiesus tuo haastattelu. Oppikirjaesimerkki hullusta taiteilijasta. Googlasin tuossa aiemmin ja löysin tämän Witchfinderin haastattelun. Jo tuosta voi lukea ihan tarpeeksi, kun alkaa laskea 1+1+1.

    Minusta Nightwishin lyriikoissa Tuomaksen eskapismi on ollut jo jonkin aikaa todella näkyvää. Tarkoitan, että hän ei edes yritä peittää sitä symboliikkaan, vaan sanoo sen ihan suoraan. Minusta kaksi viimeistä levyä ovat kertoneet pelkästään Tuomaksen ajatus- ja tunnemaailmasta eli hän tekee biisejä itsestään. Biisit eivät enää kerro erilaisista aiheista ja ilmiöistä, vaan Tuomaksesta. Esim. seuraavat biisit: Escapist, Song of myself, I want my tears back, My Walden.

    Itsehän olen sitä mieltä, että Nightwishin paras levy vielä tänä päivänä on Century Child. Musiikki on mennyt koko ajan eeppisemmäksi, mutta samalla myös ontommaksi, sisällöttömämmäksi. Ehkä Tumpilla alkaa nousta kusi päähän?

    Tuomaksen inspiraatiot ovat varmaan samankaltaisia kuin Witchfinderin (vaikka eivät välttämättä väkivaltaisia). Jännää tässä on se, että minä itse tunnistan tuon mielentilan, josta Witchfinder kertoo haastattelusta ottamissasi pätkissä. Käytän itse tunnetilasta sanaa "sfäärit". Se on juurikin "tajunnan tilan muutos". Ihan kuin olisit jossain psykedeeleissä selvinpäin. Mutta minun ja näiden taiteilijoiden ero on siinä, että minä en jäänyt noihin tiloihin vellomaan. Tajusin, että sfäärit eivät ole normaalia ja ne ovat arkielämässä ennenkaikkea destruktiivinen tila, sillä ne haittaavat normaalia elämää ja kanssakäymistä ihmisten kanssa. Minä tiedän, mitkä asiat laukaisevat minussa sfäärit ja osaan tarvittaessa välttää niitä ja jos satun sfääreihin joutumaan väärässä tilanteessa, niin osaan suhtautua niihin tyyliin "tämä on nyt taas tätä, ei hätää" ja osaan pikkuhiljaa hivuttautua niistä pois. En myöskään vedä kilareita pikkuasioista ja ymmärrän, etten minä ole maailman napa ja tietyt asiat kuuluu lapsuuteen ja teini-ikään, mutta eivät aikuisikään.

    Koulukiusattuja transaktivistit luultavasti ovatkin. Tai muulla tapaa epävakaista oloista. Olen kirjoittanut aiemmin suomalaisten transaktivistien taustoista ja mitään tervettä porukkaa eivät todellakaan ole.

    VastaaPoista
  24. Mitä mieltä olet seuraavista transaktivisteista:

    a) Brynn Tannehill
    b) Paris Lees
    c) Julia Serano?

    VastaaPoista
  25. Tuo sfääreihin uppoutuminen on myös se, joka sai ja välillä saa mut miettimään omaa transsukupuolisuuttani. Eniten paino on tavallaan siinä, että olenko nyt vain mennyt liikaa jonkun hahmoni pään sisälle, että luulen olevani toista sukupuolta kuin biologisesti oikeasti olen. Ja samalla mietin, että onko nuo sarjakuvat vain tyhjentävää tutkailua oman pääni ajatuksista ja omasta identiteetistäni. En tarkoita sen sortin tyhjentävää taidetta kuin housut kinttuun ja ruskea varpus parvi kankaalle, koska sfäärit. Kyllä nuorempana tuli piirrettyä joka päivä, koska todellisuuden pakoilu oli aika koukuttavaa. Siinä missä penskana se tuntui olevan elinehto ja jotain suurempaa, niin kyllä nykyään on mukavempaa, kun piirtäminen on vain kivaa. Hauska harrastus eikä sen kummoisempaa.

    Olen suorittanut animaattorin opinnot, koska luulin että tämä on se mun juttu ja kavereita oli kyseisessä oppilaitoksessa opiskelemassa. Kieltämättä olihan se ihan kivaa, mutta todellisuus sen alan töiden saamisesta taas toisenlainen. Ja joo on sielläkin porukassa näitä taiteilijoita. Kuten sinäkin Sametti sanoit, en minäkään koskaan ole tykännyt siitä, että kutsuisin itseäni saati, että muut kutsuisivat minua taiteilijaksi. Kuka järkipäinen nyt oikeasti niin haluaa tulla tituleeratuksi, kun taidehistorian tunneilla oppi tuntemaan mitä erikoisimpia pöpipäitä(paitsi en ehkä menisi Frida Kahloa pöpiksi haukkumaan, vaikka teoksista voidaan olla montaa mieltä). Mutta tosiaan koin aika ahdistavana opiskelija iltamissa nämä kohtaamiset kouluni taitelijoiden kanssa. Jotkut heistä oikein halusivat juuri kerätä itselleen noita diagnooseja ja seksuaalisen suuntaitumisen leimoja, kuin stipendejä. Pari myös alkoi kysymään, että mikä minä ja kaverini olemme, kun eihän tämän sortin koulussa voi olla cissejä tai hetskuja. Koska hyi, ne eivät ole erityisiä ja kiehtovia. Dysforiani ovat kuitenkin todellisia ja vieläkin pistää vihaksi samojen tyyppien puheet leikkauksista noina aikoina. Heidän mielestään se on niin siistiä ja luulivat leikkausten olevan nykyään niin helppoja, kun saa leikkauttaa alapäänsä miten tykkää. Heidän käsityksen mukaan vähän samaan tapaan kuin South Parkin Mr Garrison.

    Niissä piireissä joissa minä olen, monet ovat aina huolestuneita siitä, että miten he saavat päihitetyksi tyhjän paperin kammon, jota kutsuakko nyt artblockiksi vai miksi. Itse pidän tuota artblockkia vain myyttinä tai tekosyynä hakea huomiota tai peitellä syyllisyyttään siitä, kun ei saa piirretyksi mitään. En itse kutsuisi sitä piirtämättömyyttä artblockiksi, vaan enempikin pieneksi paussiksi piirtämisestä, mikä on ihan tervettä välillä. Ei pelkästään tuon liikaa omiin sfääreihinsä uppoutumisen takia vaan ihan piirtokäden hyvinvoinnin tähden.

    VastaaPoista
  26. "Voi kiesus tuo haastattelu. Oppikirjaesimerkki hullusta taiteilijasta. Googlasin tuossa aiemmin ja löysin tämän Witchfinderin haastattelun. Jo tuosta voi lukea ihan tarpeeksi, kun alkaa laskea 1+1+1."

    Joo, sellainen on herra Witchfinder. Mies oli muutaman kerran Matti Riekin haastateltavana Metalliliitossa ja siellä hän esitti lievästi sanoen omalaatuisia näkemyksiä itsemurhasta. Ja Infernonkin jutussa hän totesi, että oman elämän riistämisestä pitäisi pystyä puhumaan muutenkin kuin vain "älä tee sitä"-tyyliin. Sen sijaan tuo Imperiumin juttu on mielestäni ihan tavallinen "rakkaimmat levyni"-lista.

    "Biisit eivät enää kerro erilaisista aiheista ja ilmiöistä, vaan Tuomaksesta"

    Mielenkiintoinen huomio. En olekaan ajatellut moista aiemmin. Täytyypä lukea Imaginaerumin ja Endless Formsin sanoitukset uudelleen.

    "Ehkä Tumpilla alkaa nousta kusi päähän?"

    En oikein usko. Hän on kuitenkin erottanut bändistään jo kaksi vokalistia, koska näillä nousi pissa hattuun. Tuomas on joskus maininnut, että hänellä on hyvin voimakas tunne-elämä, mutta hän ei vain osaa puhua tunteistaan, joten hän kanavoi ne musiikkiin. Toivottavasti Floorin raskauden tuoma tauko vaikuttaa piristävästi myös sävelkynään.

    Ihan kuin olisit jossain psykedeeleissä selvinpäin

    Olen kuullut vastaavan kuvauksen maniasta kärsivältä tutultani. Voiko niitä verrata keskenään?

    Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni: oletko saanut tekstistäsi palautetta intersukupuolisilta?

    VastaaPoista
  27. Tuo sfääreihin uppoutuminen on myös se, joka sai ja välillä saa mut miettimään omaa transsukupuolisuuttani. Eniten paino on tavallaan siinä, että olenko nyt vain mennyt liikaa jonkun hahmoni pään sisälle, että luulen olevani toista sukupuolta kuin biologisesti oikeasti olen.

    Itse asiassa todella hyvä huomio. Tätä voisi jokainen taideihminen miettiä itsensä kohdalta. Varsinkin nuorena hahmoihinsa projektoi todella paljon omia tunteitaan, ajatuksiaan ja toiveitaan ja epäsosiaalisella emotionaalisesti epävakaalla ihmisellä ne saattavat helposti lähteä elämään omaa elämäänsä.

    Ja voi hyvä helvetti tuo kuvailusi taideporukoista. Tuo on vielä paljon hullumpaa kuin mitä olen itse nähnyt. Kerro toki lisää kokemuksiasi?

    Itse pidän tuota artblockkia vain myyttinä tai tekosyynä hakea huomiota tai peitellä syyllisyyttään siitä, kun ei saa piirretyksi mitään.

    Olen päätynyt samaan lopputulokseen.

    Olen kuullut vastaavan kuvauksen maniasta kärsivältä tutultani. Voiko niitä verrata keskenään?

    Sen verran mitä maniasta tiedän, niin ei. Mania on euforiaa ja kaikkivoipaisuuden tunnetta, sfäärit eivät ole.

    Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni: oletko saanut tekstistäsi palautetta intersukupuolisilta?

    Yksikään intersukupuolinen ei ole ottanut minuun yhteyttä edes blogini kommenteissa. Kuten aina ennenkin sukupuolikeskustelun jyllätessä, intersukupuoliset ovat hipihiljaa.

    Tosin täällä usein kommentoivalla nimimerkki Wanhalla Ämmällä on tila, jonka voisi lukea intersukupuolisuudeksi.

    Suomen sukupuolikeskustelussa on välillä ollut äänessä Vihreiden Nuorten Melissa Mäntylä, joka on intersukupuolinen. Hän on nainen, keneltä puuttuu kohtu.

    VastaaPoista
  28. Mitä mieltä olet seuraavista transaktivisteista:

    a) Brynn Tannehill
    b) Paris Lees
    c) Julia Serano?


    Kahdesta ensimmäisestä en ollut kuullut. Pikaisen googlauksen perusteella perus intersektionaalisia feministejä, jotka taistelevat "vihaa", "sortoa" ja "syrjintää" vastaan. Eli Suomessa heitä kutsuttaisiin suvakeiksi. Tannehill kirjoittelee samaa tuubaa, mitä kaikki muutkin intersektionaaliset feministit kirjoittelevat. Lees kampanjoi lasten sukupuolenvaihdoshoitojen puolesta ja kirjoittelee todella huonoja artikkeleja, joissa käyttää vulgaaria kieltä. Perussuvakkeja siis.

    Serranoon olen törmännyt aiemmin teksteissä, joita ovat kirjoittaneet transmiehet, jotka ovat vaihtaneet sukupuolensa takaisin naiseksi. Heidän mukaansa Serrano ei ymmärrä katujia ja levittää katujista väärää tietoa. Serranon omista teksteistä en oikein saa kiinni. Ne ovat liian liibalaabaluuba ja tl ; dr. En jaksanut lukea yhtäkään artikkelia loppuun.

    VastaaPoista
  29. Melissa Mäntylä oli täysin uusi tapaus minulle. Tein googletuksen ja löysin Helsingin Sanomien artikkelin http://www.hs.fi/elama/a1358952387403 Juttu oli tietenkin sitä mitä Hesarilta voi odottaa: "Hei, tässä on intersukupuolinen seksihullu, katsokaa, tää on fiksu ihminen, te ootte tyhmiä ja vanhoillisia, jos ette ymmärrä tätä naista". Ja tietysti tämä:

    "Hän alkoi blogata sänkypuuhistaan, treffeistään ja vibraattoreistaan, mutta myös siitä, että Suomi takapajuisesti hyväksyy sukupuolensa vaihtaneiden pakkosterilisoinnit."

    Intersukupuolisista muuten... oletko tutustunut pikajuoksija Stella Walsh Olsonin (Stanisława Walasiewiczówna) tapaukseen?

    VastaaPoista
  30. Mäntylä paneskelee ympäriinsä kuin kovin panomies ja ihmettelee, kun naiset eivät halua tehdä perässä.

    Että joku jaksaa vieläkin jauhaa tuosta pakkosteriloinnista. 1) Hormonihoito tekee sivuvaikutuksena ihmisen steriiliksi. 2) Kukaan ei pakota ketään hormonihoitoon.

    En ollut kuullut Stellasta, mutta olen kuullut muista vastaavista tapauksista. Noita on ollut urheilussa useita.

    VastaaPoista
  31. "Ehkä Tumpilla alkaa nousta kusi päähän?"

    En oikein usko. Hän on kuitenkin erottanut bändistään jo kaksi vokalistia, koska näillä nousi pissa hattuun. Tuomas on joskus maininnut, että hänellä on hyvin voimakas tunne-elämä, mutta hän ei vain osaa puhua tunteistaan, joten hän kanavoi ne musiikkiin. Toivottavasti Floorin raskauden tuoma tauko vaikuttaa piristävästi myös sävelkynään.

    Minun on nyt pakko päästä kommentoimaan tätä herkkä taitelija holopainen erottaa kaksi vokalistia koska heillä alkoi kusi nousta kupoliin. Bändieroissa on usein aika paljon samoja elementtejä kuin parisuhteisiin liittyvissä eroissa, ja jos samalle henkilölle alkaa kertyä eroja joissa aina toisessa osapuolessa on ollut sama vika...niin se aika usein kertoo enemmän siitä yhdestä kuin niistä useista.

    Jos katsoo ihmisiä jotka bändiin ovat jääneet niin yhteisenä tekijänä on enemmän se että he ovat ammattimuusikkoja ja tietyllä tavalla vaan töissä NW:ssä, toki töissä voi olla kivaa ja porukassa viihtyä, mutta he eivät millään tasolla uhkaa taiteilija holopaisen herkkiä tunteita (jos asian nyt tuolla tavoin haluaa ilmaista). Erotetut tarja ja anette molemmat olivat solisteja sekä ainoita naisia bändissä, joka ymmärrettävästi johtaa suurempaan määrään huomiota. Tämä herkemmin ehkä käy niihin herkkiin tunteisiin.

    Aneten erosta en niin paljon tiedä, näin aikuisiällä ei jaksa niin kiinnostua, mutta case tarjaa tuli seurattua ja päälimmäiseksi jäi mieleen vain se että puhukaa ihmiset puhukaa. Ei ne tarjan 'kusipäiset' vaatimukset minusta kovin kohtuuttomia noin kokonaiskuvaan nähden olleet, ja väkisinkin kävi mielessä että ero tuli kumman sopivaan aikaan siihen että taitelija holopainen halusi siftata musiikkia kevyempään suuntaan joka ei (kaikella kunnioituksella) ole ehkä se tarjan vahvin osa-alue. Että miten isoa roolia tuossakin farssissa näytteli se että tuomas ei saanut itse sanotettua että tarja ei ehkä nyt mätsää siihen mihin suuntaan hän on bändiä viemässä.

    Floorin suhteen olen varovaisen toiveikas sillä kaikki ovat nyt taas aikuisempia ja rouvalla on se kuuluisa oma elämä ja musiikkihistoria, eli kun häntä jossain hehkutetaan niin taiteilija holopainen ei välttämättä koe sen olevan häneltä pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jos samalle henkilölle alkaa kertyä eroja joissa aina toisessa osapuolessa on ollut sama vika... niin se aika usein kertoo enemmän siitä yhdestä kuin niistä useista.

      Ei välttämättä. Kaikissa on vikoja kyllä, mutta voi käydä myös niin, että parin valinnassa ei vain yksinkertaisesti käy hyvä tuuri.

      Tuomas ja kumppanit eivät ole juuri kommentoineet Anetten eroa, mutta rantojen kautta olen minäkin joskus kuullut, että myös Anettella olisi alkanut olla turhan suuria luuloja itsestään. En tiedä, millainen Tuomas sitten on oikeasti, mutta hänet kerran tavanneena hän vaikutti tavalliselta pohjoiskarjalaiselta mieheltä. Tosin tapaamisesta on aikaa jo 17 vuotta...

      Ei ne tarjan 'kusipäiset' vaatimukset minusta kovin kohtuuttomia noin kokonaiskuvaan nähden olleet

      Jos tarkoitat tällä sitä, ettei Tarja halunnut matkustaa muun NW:n kanssa yhdessä vaan Marcelon kanssa, niin sehän olikin OK muille. Tarjan vaatimukset keikoista maksettavista suuremmista palkkioista (joihin Marcelolla oli takuulla näppinsä pelissä mukana), väitetty fanien aliarvostaminen ("menen mieluummin kavereideni kanssa leffaan kuin Nightwishin kanssa Norjaan keikalle") ja sovittujen lupausten ("kaikki panostavat NW:iin 2004-2005") rikkominen johtivat potkuihin.

      ero tuli kumman sopivaan aikaan siihen että taitelija holopainen halusi siftata musiikkia kevyempään suuntaan joka ei (kaikella kunnioituksella) ole ehkä se tarjan vahvin osa-alue

      Tähän en usko alkuunkaan. Dark Passion Play ja Imaginaerum eivät olisi kevyitä, ellei vokalistiksi olisi tullut Anette. Jos Floor olisi otettu jo 2007, musiikki olisi kenties voinut kehittyä takaisin oopperametallin suuntaan.

      Poista
    2. Minä olen nähnyt nuo Nightwish-kuviot aivan eri tavalla: Tarjan aikaisista lyriikoista paistaa rivien välistä ja riveiltäkin tulinen tunne. Holopainen aivan selvästi oli kuolettavan rakastunut Tarjaan, joka liihotteli hänen edessään eteerisenä mutta saavuttamattomana: minusta hän oli se "angel" joka tuolloin toistui lyriikoissa yhä uudelleen.

      Kommenteissa aiemmin mainittu Jouko Turkka sanoi joskus jotain sentapaista, että suurta taidetta voi syntyä vain suuren kärsimyksen kautta, ja se tuotti Holopaiselle luomisvoimaa. Lisämaustetta toi ahne latinomacho Marcelo, joka tuli ja vei Tarjan lopullisesti saavuttamattomiin. Cebuli itse kertoi Tarjan erottamisen jälkeen suoneensa Tuomas-paralle audienssin, jossa ilmoitti Tarjan olevan hänen nyt ja iankaikkisesti, aamen. Tuomas ei kuulemma paljoa puhunut kuten ei yleensäkään, mutta voin kuvitella miten ahne Marcelo nautiskeli kuunnellessaan sitä kuivan ropisevaa ääntä, mikä syntyi nuoren Holopaisen kärsivän sielun kappaleiden putoilusta lattialle. Tästä tapaamisesta ei sitten kulunutkaan kauaa Tarjan erottamiseen, jota seurannut "Dark Passion Play" oli sitten täynnä sekä vihan että surun ja menetyksen tunteiden vuodatusta.

      Tarja sai lähteä paljolti koska hän korotti itsensä bändin yläpuolelle; alkoi kokea olevansa jo sillä soolouralla jolle oli ilmoittanut lähtevänsä viimeistään yhden NW-levyn jälkeen. Hän oli jopa uhkaillut voivansa lähteä koska tahansa. Olisiko vähän liikaa vaatia tekemään yhteistyötä ihmisen kanssa, joka ei yhteistyötä halua tehdä? Anette sai lähteä vielä suuremmasta syystä: Holopainen oli nostnut hänet tuntemattomuudesta maailmantähteyteen, vaikka en ymmärrä miksi, hänen äänivaransa eivät riittäneet alkuunkaan. Lopullinen niitti oli kun asianomainen alkoi verrata itseään Rihannaan: hän on siis sooloartisti jolle Nightwish on rytmiryhmä? Häneen ei liittynyt edes minkäänlaisia tunneaspekteja, niinpä erottaminen ei tuntunut missään.

      Floor ymmärtää roolinsa osana kokonaisuutta, ja näillä näkymin yhteistyö jatkuu. Holopaisen musiikillinen tuotanto on todellakin hieman notkahtanut, joka on suoraa seurausta muuttuneesta elämäntilanteesta: hän ei ole enää kärsivä Holopainen, vaan ukkomies-Holopainen. Tiedostaa hän tämän jollain tasolla itsekin kirjoitettuaan lyriikassa "I want my tears back!" Kärsimyksen poistuminen Johanna Kurkelan kuvioihin saapumisen myötä on vienyt osan luomisvoimasta, mutta kyllä sitä vielä riittää. Eri asia, miten kauan ja millaisena.

      Poista
    3. DPP tuotettiin käytännössä valmiiksi ennen kuin vokalistista oli muuta tietoa kuin että se ei ole tarja. Once sisälsi mm 'wish i had an angel' ja 'nemo' joista kumpikin oli kevyempään suuntaan. Siis ei kevyempään akselilla pois metallista vaan kevyempää pois oopperasta. Olisi varmaan pitänyt tarkentaa jo ekalla kerralla.

      Mielestäni on myös kummallista olettaa että ihminen ei muuttuisi tavalla tai toisella maailmantähdeksi päätymisen myötä. Etenkin aneten kanssa tehty pystymetsästä stadionille pistäisi varmasti pään pyörälle keneltä tahansa.

      Tarjan kanssa no...eihän totuutta tiedä kuin asianosaiset itse ja heilläkin lienee eriäviä käsityksiä siitä mitä kävi. Mutta sitä olen mieltä että aika halpamaista alkaa nostella esiin yksittäisiä sanomisia ja tekemisiä tilanteessa jossa porukka on kiertänyt tulehtuneilla väleillä tiukassa aikataulussa maailmaa puolitoista vuotta. Kyllä siinä ihan varmasti tulee lauottua puolin ja toisin, mutta kuinka vakavasti niitä möläytyksiä sitten oikeasti tarvitsee ottaa. Pienemissäkin bändikuviossa välillä asianosaiset vetää kiukkukohtauksia kun stressaa, epäilen että maailmankiertueella se stressi on vielä astetta isompaa.

      Tarja oli ilmeisesti haluamassa soolouralle, ei kai koskaan ollut mikään erityinen hallikeikkafani ja maailmansuosio nyt tarkoitti enenevässä määrin juuri niitä. Tuomas oli ilmeisesti kyllästynyt/pettynyt/tj tarjan kehittämään omaan egoon, vaikea sovitella sitä fantasiadaamin roolia sille solistille jos sillä on joku omakin tahto. Aika tossulta se nw alkuaikojen tarja kuitenkin vaikutti. Sitä vastaan että tarja olisi muuttunut joksikin marcelon sätkynukeksi ja emädiivaksi puhuu aika vahvasti se että muu bändi enimmäkseen kuitenkin tuli hänen kanssaan ihan juttuun ihan ok.

      Sitä mikseivät kyseiset henkilöt vaan voineet ottaa kiertueen päälle kuukauden lomaa, tehdä sitä viimeistä levyä yhdessä ja poistua omille teilleen sopuisasti olen aika paljon miettinyt. Pääasiassa olen päätynyt siihen että taitelija holopainen halusi mielummin pistää poikki samoin tein, saada aikamoisen ennakkohypen uudelle levylleen ja päästä tekemään niitä tyylikokeiluja mitä DPP on täynnä. Vaikka sitten aika pitkän yhteisen tuttavuuden kustannuksella.

      Melko puhdasveriseltä kiukuttelulta taas vaikutti se että valitaan uudeksi laulajaksi varsin ammattitaidoton ja ei-klassinen solisti...ja vielä enemmän alkuperäinen päätös alkoi kuulostaa hätiköidyltä kun samaisesta rouvasta hankkiuduttiin eroon halipusikaikkihyvin-selittelyjen jälkeen melko nollamittaisessa ajassa ja kaikki osapuolet tuntuivat kuitenkin olevan suhteellisen ok homman kanssa.

      Seuraan edelleen nw:n uraa mielenkiinnolla, pari uusinta levyä ei niin ole purrut mutta konsepti on sellainen että en ole luopunut toivosta että holopainen porukoineen saisi vielä kasaan jotain joka oikeasti jymäyttäsi suoraan sieluun. Henkilökohtaisesti anette pilasi minulta DPP:n ja imaginaerumin, vaikea nauttia musiikista kun koko ajan pelkää että kuoleeko solisti yrittäessään selvitä niistä osuuksistaan. Anetella on kiva ääni, ja hän osaa jopa käyttää sitä, mutta tuomaksen sävellyksiin ei vaan ollut riittävästi paukkuja. Floor taas on solistina ihan minun makuuni, mutta uusin levy jätti jotenkin muuten kylmäksi. Aina ei voi voittaa...

      Poista
    4. Mielestäni on myös kummallista olettaa että ihminen ei muuttuisi tavalla tai toisella maailmantähdeksi päätymisen myötä.

      Aivan. Vaikka kuinka yrittäisi pitää päänsä kylmänä, muuttaa menestys väistämättä ihmistä. Saa nähdä, kuinka esim. Saara Aallolle käy X-Factor-huuman jälkeen... onhan hän esiintynyt jo José Carrerasinkin kanssa. Pitäisin aikamoisena ihmeenä, jos Saara ei alkaisi diivailla jossain vaiheessa, sillä hänen lähtökohtansa muistuttavat jossain määrin Tarjaa (molemmat ovat kotoisin pieneltä paikkakunnalta).

      Kyllä siinä ihan varmasti tulee lauottua puolin ja toisin, mutta kuinka vakavasti niitä möläytyksiä sitten oikeasti tarvitsee ottaa.

      Muista, että Tuomas on herkkä mies, vaikkei näytäkään sitä ulospäin.

      Sitä vastaan että tarja olisi muuttunut joksikin marcelon sätkynukeksi ja emädiivaksi puhuu aika vahvasti se että muu bändi enimmäkseen kuitenkin tuli hänen kanssaan ihan juttuun ihan ok.

      Minulla taas on käsitys, että Emppu oli ainoa, joka tuli loppuaikana Tarjan kanssa juttuun.

      saada aikamoisen ennakkohypen uudelle levylleen

      Laskelmointia? Tuskin, ei NW ole koskaan ollut laskelmoiva bändi.

      alkuperäinen päätös alkoi kuulostaa hätiköidyltä kun samaisesta rouvasta hankkiuduttiin eroon halipusikaikkihyvin-selittelyjen jälkeen melko nollamittaisessa ajassa ja kaikki osapuolet tuntuivat kuitenkin olevan suhteellisen ok homman kanssa.

      Niin... olen tosiaan ihmetellyt, miksei Anetten erottamisesta seurannut samanlaista rumbaa kuin Tarjan kanssa. Anettekin taisi kommentoida asiaa vain kerran teiden erkanemisen jälkeen.

      Floor taas on solistina ihan minun makuuni, mutta uusin levy jätti jotenkin muuten kylmäksi.

      Floor osaa kyllä laulaa, mutta en pidä hänen aggressiivisuudestaan (tarkoitan hänen lavaesiintymistään). Sellainen ei sovi Nightwishin kaltaiseen bändiin. Toisaalta en yleensäkään pidä maskuliinisista naisista.

      Poista
  32. http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=4&thrdid=15017

    Sanokaa, että yllä mainitun linkin takaa löytyvä Mikko Pitkosen kirjoitus on jotain äärimmäisen karkeaa ja mautonta pilaa. Ei kukaan voi oikeasti ajatella näin tärähtäneesti ja sairaasti:

    "Olemme jo hyväksyneet ajatuksen, että esiaviollinen seksi on ihan ok. Olemme myös alkaneet hyväksyä ajatuksen, että homoseksuaalisuus on ihan ok. Eikö olisi jo aika hyväksyä myös lasten seksuaalisuus ja erityisesti lasten ja aikuisten välisten seksuaalisten suhteiden normaalius."

    VastaaPoista
  33. Eikö olisi jo aika hyväksyä myös lasten seksuaalisuus ja erityisesti lasten ja aikuisten välisten seksuaalisten suhteiden normaalius.

    Iljettävää, mutta ei yllättänyt. Suvakkien joukossa on niin sairasta ja vinksahtanutta porukkaa, että oli vain ajan kysymys milloin pedofiilit putkahtavat esille ja alkavat vaatia vapautta syrjinnästä. Seuraavat ovat sitten varmaan zoofiilit (joilla on ollut netissä omat ympyränsä ja verkostonsa jo kauan).

    Hitto meidän yhteiskuntamme on sairas. Olen ollut pitkään vakuuttunut siitä, että suvaitsevaisuudella on ihan oikeasti rajansa ja tietyn rajan ylittäminen johtaa ketjureaktiona vain hullummasta hullumpaan. Länsimaissa tuo raja on ylitetty jo ajat sitten.

    VastaaPoista
  34. Mikko Pitkosen ajaman "lasten seksuaalisuuden hyväksyminen" tarkoittaisi käytännössä pedofilian ja insestin laillistamista. Luuleeko Pitkonen oikeasti, että hänen ajatusmallinsa hyväksyttäisiin mukisematta? Tietääkö hän edes, minkälaiset jäljet pedofilia ja insesti jättävät? Vai ajatteleeko hän suvakeille valitettavan tyypilliseen tapaan, että "tämä on nykyaikaa"? Nykyaika on harvinaisen huono peruste kaikelle järjettömyydelle.

    Seuraavat ovat sitten varmaan zoofiilit

    Niinpä. Tai sitten oikeuksien vaatiminen sellaisille, jotka pitävät itseään hevosina tms. "Hei, sinä syrjit minua, kun et usko, että olen parisuhteessa talon seinän kanssa." Mikähän siinä on, että suvakkihulluus on juuri länsimaissa niin laajalle levinnyttä? Moraalinen rappioko?

    VastaaPoista
  35. Luuleeko Pitkonen oikeasti, että hänen ajatusmallinsa hyväksyttäisiin mukisematta?

    Tällä menolla ei mene kauaa, että ollaan siinä pisteessä, että jengi alkaa vakavalla naamalla kuuntelemaan tollaisia.

    Minusta tämä on juuri se siedätys- ja kaltevan pinnan efekti, mitä jotkut konservatiivit ovat povanneet iät ja ajat. Esimerkiksi nyt jo lopetetussa Takkirauta-blogissa oli todella paljon kirjoituksia tästä aiheesta.

    Homma toimii niin, että "suvaitsevaisuus" etenee asteittain. Ensiksi vaaditaan yhtäläiset oikeudet naisille, sitten ateisteille, sitten homoille, sitten transsukupuolisille ja tämän jälkeen aletaankin jo käydä sitä keskustelua mitä nykyään näkee. Meillä on ollut polyamoriakeskustelua jo jonkin aikaa ja nyt uusi juttu on tämä uussuomalaiset. Seuraava askel on polygamia, pedofilia ja zoofilia. Ja herraties mitä vielä.

    Ja kyllä, minusta uskottava selitys on yhteiskunnan moraalin rappeutuminen.

    "When a man stops believing in God he doesn't believe in nothing, he believes in anything."

    VastaaPoista
  36. Tällä menolla ei mene kauaa, että ollaan siinä pisteessä, että jengi alkaa vakavalla naamalla kuuntelemaan tollaisia.

    Ei helvetissä. Joku raja pitäisi suvaitsevuudellakin olla. Pelottaa ajatellakin ihmisiä, jotka suvaitsevat aivan kaiken... Nuoruusvuosina tunsin erään helsinkiläisen wiccanaisen, johon nykyään todellakin soveltuisi määrite "suvakkitaiteilija, joka ei kuitenkaan suvaitse erilaisia ihmisiä". Hänen mielestään ei ollut lainkaan väärää haukkua eri tavalla ajettelevia "jälkeenjääneiksi", koska "mä vaan yritän saada suorasukaisesti sut ajattelemaan".

    Homma toimii niin, että "suvaitsevaisuus" etenee asteittain

    Joo, ja uudet sukupolvet omaksuvat uudet arvot niin, etteivät pidä niitä mitenkään ihmeellisinä. Luetteloimiisi asioihin voisi vielä lisätä yleisen huonon käytöksen ymmärtämisen. Minusta ilmiö näkyy selvästi koulumaailmassa, jossa opettajilla ei ole enää mitään auktoriteettia oppilaisiin.

    G. K. Chesterton-sitaattiin taas... eikö ole aika outoa, miten jotkut ihan oikeasti väittävät orgoniittien toimivan, vaikka ne ovat pelkkiä koriste-esineitä?

    VastaaPoista
  37. Pelottaa ajatellakin ihmisiä, jotka suvaitsevat aivan kaiken...

    So open-minded that their brains fall out. Liiallinen avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus ei ole hyve. Se on kriittisen ajattelun ja selkärangan puutetta.

    Joo, ja uudet sukupolvet omaksuvat uudet arvot niin, etteivät pidä niitä mitenkään ihmeellisinä.

    Näin on nännykät.

    Luetteloimiisi asioihin voisi vielä lisätä yleisen huonon käytöksen ymmärtämisen.

    Miten määritellään hyvä tai huono käytös maailmassa, missä yksilö luo oman todellisuutensa, koko yhteiskunnan kattavia arvoja ei ole ja kenenkään ei tarvitse noudattaa niitä näkemyksiä, joita muilla on? Kirsikkana kakun päällä on maailman hirvein rikos loukata jonkun tunteita edes tahattomasti tai vahingossa. Nykymaailma on narsismin multihuipentuma.

    eikö ole aika outoa, miten jotkut ihan oikeasti väittävät orgoniittien toimivan, vaikka ne ovat pelkkiä koriste-esineitä?

    Kävin kerran rajatiedon messuilla. Siellä oli jengiä, jotka oikeasti uskoivat energiakenttiin, chakroihin, yksisarvisiin ja yksi nainen väitti pystyvänsä ottamaan yhteyden enkeleihin. Kokeilin huvikseni kaikkea ja kyselin noilta tyypeiltä lisää. Eräs pariskunta myi yksisarvishoitoja, joissa kanavoivat yksisarvisten energiaa. Kysyin, missä yksisarviset asuvat. Kuulemma jossain toisessa ulottuvuudessa. Nauratti.

    VastaaPoista
  38. Sametti:
    "Homma toimii niin, että "suvaitsevaisuus" etenee asteittain. Ensiksi vaaditaan yhtäläiset oikeudet naisille, sitten ateisteille, sitten homoille, sitten transsukupuolisille ja tämän jälkeen aletaankin jo käydä sitä keskustelua mitä nykyään näkee. Meillä on ollut polyamoriakeskustelua jo jonkin aikaa ja nyt uusi juttu on tämä uussuomalaiset. Seuraava askel on polygamia, pedofilia ja zoofilia. Ja herraties mitä vielä."

    Tarkoitatko tällä siis, että naisten vapauttaminen miesten holhousvallan alta sekä mm. ateistien "oikeudet" johtavat aina väistämättä pedofilian ja insestin sallimiseen? Jos olet oikeasti tuota mieltä, ihanneyhteiskuntaasi vastannee lähinnä jokin islamistinen teokratia, jota kuitenkin olet kovaan ääneen vastustanut. Biologisena naisena, biseksuaalina, ateistina ja transsukupuolisena sinulla em. ryhmien oikeuksien vastustaminen on kuin kuudestilaukeavalla omaan jalkaansa ampuisi.

    Vai mitä tässä ajetaan takaa?

    VastaaPoista
  39. Ukkeli:

    Sinulla on erikoinen ajatuksenkulku.

    Minä en vastusta kenenkään oikeuksia. En homojen, en ateistien, en transsukupuolisten, enkä muidenkaan. Minä totesin, että suvaitsevaisuudella on rajansa. "Suvaitsevaisuuden raja" ei ole sama asia kuin vastustaminen. Esimerkiksi homoja voidaan ihan hyvin suvaita ja voimme ajatella, että ihmisten makuuhuonepuuhat eivät kuulu muille. Mutta voimme samaan aikaan olla sitä mieltä, että homous ei voi koskaan olla yhteiskunnassa täysin samanarvoinen heterouden kanssa ja homopari ei voi olla samanlainen kuin heteropari. Voimme myös olla sitä mieltä, että heterous on ihmisen normaalitila. Ihan ilman, että vihaisimme homoja tai varsinaisesti vastustaisimme homoja. Tämä on aika kaukana islamilaisesta teokratiasta.

    Minusta näyttää siltä, että länsimaissa on tapahtunut monta ilmiötä samanaikaisesti ja nykytilanne on niiden kaikkien summa. Mainitsemani siedätysilmiö on mahdollinen juuri länsimaissa.

    Esimerkiksi täällä Thaimaassa ladyboyt ja homot ovat erittäin näkyviä ja paikallisten asenne heitä kohtaan on lähinnä "kunhan olet hyvä ihminen, niin siitä vaan". Minulle on sanottu paikallisten puolelta jo monta kertaa, että ei täällä kukaan katso pahasti, jos käytät naisten vaatteita (eivät tiedä, että olen trans vaan pitävät biomiehenä). Kuitenkin tämä on hyvin, hyvin konservatiivinen ja uskonnollinen paikka ja nämä oikeasti uskoo uskontonsa moraalioppeihin ja ne näkyvät täällä selvästi. Asioiden ei tarvitse olla toisensa poissulkevia.

    VastaaPoista
  40. Jos näiden ihmisryhmien oikeuksien ja konservatiivien pelkäämän "kaiken sallimisen" välillä ei ole syy-seuraussuhdetta, ei voida puhua kaltevasta pinnasta. Kaltevan pinnan argumentissahan on puhtaasti kyse porttiteoriasta. "Suvakkiliberaalien" kaikensallimisessa ei siis ole kyse tällaisesta kaltevasta pinnasta, koska puheenaiheena olevien ihmisryhmien oikeudet eivät johda esim. pedofilian sallimiseen muualla kuin näiden suvakkiliberaalien mielikuvituksessa. Suvakkiliberaalit eivät kannata pedofilian sallimista koska muillakin seksuaalisilla suuntautumisilla on samat oikeudet vaan siksi, koska he eivät lähtökohtaisesti asetu pedofiliaa vastaan.

    Näin ollen esimerkiksi polyamoriaa ei voida vastustaa siitä syystä, että se saattaa johtaa ihmisten ja eläinten välisiin avioliittoihin ja sukurutsan sallimiseen, vaan sen sallimiselle täytyy keksiä muita painavia syitä. Itse en lainkaan ymmärrä sellaista ajattelua, joka sallii aikuisten ihmisten välisen vapaaehtoisen homoseksuaalisuuden mutta pyrkii torjumaan polyamorian "perverssinä". Molemmathan ovat samanlaisia uhrittomia rikoksia. Kuitenkin tällainen ajattelu taitaa tällä hetkellä edustaa valtavirtaa suomalaisessa julkisessa keskustelussa.

    Thaimaalaisen yhteiskunnan ladyboy-myönteisyys kumpuaa suoraan sikäläisestä uskonnosta, jonka mukaan ladyboyksi syntyminen on seurausta tälle yksilölle edellisessä inkarnaatiossa kertyneestä huonosta karmasta. Tällaista huonoa karmaa aiheuttaa esimerkiksi vakaviin seksuaalirikoksiin syyllistyminen. Ladyboyna eläminen katsotaan siis eräänlaiseksi metafyysiseksi elinkautistuomioksi, joka sielun pitää käydä läpi matkallaan kohti lopullista nirvanaa. Ei mikään ihme, että thaimaalaisessa yhteiskunnassa ladyboyita yhtäaikaisesti sekä suvaitaan (buddhalaisuus kieltää jyrkästi toisiin kohdistuvan suoran väkivallan, sekä verbaalisen että fyysisen) että heihin toisaalta suhtaudutaan b-luokan kansalaisina.

    Toinen aika hyvä esimerkki tuonkaltaisesta asioiden ei tarvitse olla toisensa poissulkevia -tilanteesta on tämän päivän vahvasti islamilainen Iran, jossa homoseksuaalisuus on kuolemalla rangaistava rikos, mutta sukupuolenkorjausleikkaukset rahoitetaan valtion verorahoilla. Saat siis avioitua oman sukupuolesi edustajan kanssa, mikäli jompikumpi teistä omaksuu vastakkaisen sukupuolen edustajan roolin ja alkaa emuloida tätä vastakkaisen sukupuolen roolia asiaankuuluvine hormoni- ja leikkaushoitoineen. Iranissa myös kuulemma tehdään sukupuolenkorjaushoitoja enemmän kuin missään muussa maailman maassa mukaan lukien Thaimaa ladyboy-ilmiöineen, ja Thaimaassa sukupuolenkorjausleikkaukset eivät edes kuulu julkisen terveydenhuollon piiriin.

    VastaaPoista
  41. Miten määritellään hyvä tai huono käytös maailmassa, missä yksilö luo oman todellisuutensa, koko yhteiskunnan kattavia arvoja ei ole ja kenenkään ei tarvitse noudattaa niitä näkemyksiä, joita muilla on?

    Hyvä kysymys, jota jokaisen tulisi miettiä kohdallaan.

    Kirsikkana kakun päällä on maailman hirvein rikos loukata jonkun tunteita edes tahattomasti tai vahingossa. Nykymaailma on narsismin multihuipentuma.

    Naulan kantaan! Vaikka kuinka kirjoittaisit esim. blogia ilman tarkoitusta loukata ketään, niin silti aina on joku, jonka pitää päästä kiukkuamaan.

    Tämä nyt kuulostaa vähän salaliittoteorialta, mutta jotenkin mieleen eksyy ajatus narsismin ja amerikkalaisten arvojen yhteydestä. Nykyään varsinkin länsimaat ovat yhä enenevässä määrin amerikkalaistumassa (tosin alueellisia variantteja esiintyy: Keski-Eurooppa vähemmän kuin Pohjoismaat), joten kenties sitä kautta narsistiset arvot ovat saaneet vallan. Ii lea buorre.

    Hauskaa, miten enkeleihin, energiakenttiin, chakroihin ja yksisarvisiin uskomista pidetään jopa suotavana, vaikka kyseessä on ihan samaa huuhaata kuin kaikki muutkin uskomukset. Sen sijaan surullista on, miten eräät vaikeaan elämäntilanteeseen ajautuneet turvautuvat huuhaahan löytääkseen lohtua. Siinä on erittäin iso hyväksikäytön riski.

    VastaaPoista
  42. Ukkeli:
    Minä en väitä, että olisin joku vakavastiotettava yhteiskuntateoreetikko. Mielestäni tuo siedätysjuttu on kuitenkin länsimaissa ihan selvästi nähtävissä ja minusta on aika selvää, että länsimaissa on tapahtunut juuri niin. Mutta siitä en osaa sanoa, että kuinka kaikenkattava selitys tämä on ja meneekö asiat aina ja kaikkialla noin. Sen pohjalta, mitä tiedän vieraista yhteiskunnista, sanoisin, että homma etenee näin nimenomaan länsimaissa, koska länsimaissa on tapahtunut monia yhteiskunnallisia muutoksia samanaikaisesti ja nykykehitys on niiden kaikkien summa.

    Nyt kun mietin, niin on vaikea kuvitella, että esimerkiksi Thaimaassa tapahtuisi samanlaista kuin mitä länsimaissa tapahtuu nykyään. Eikä tämä liity suoraan homojen tai transsukupuolisten oikeuksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen nimimerkki Ukkelin kanssa samaa mieltä. En usko tuohon porttiteoriaan. Syynä miksi mitä kummallisimmatkin näkemykset menevät läpi johtuu ryhmien tiivistymisestä. On tuo paha toisten ryhmä ja tämä meidän hyvisten ryhmä. Feminismi on ideologia, lähes uskonnon kaltainen liike. Se ei ole pelkästään todistettavaa teoriaa, vaan voimakasta tunnetta kuulumisesta oikeaan ryhmään. Silloin mielipidevaltaa omaavilta hyväksytään käsittämättömiäkin teorioita.

      Tuo puolen valitseminen ei tietenkään koske pelkästään feministejä. Miesasiaa seuraa iso joukko, joka ei välttämättä sisäistä yhteiskunnallisia teorioita ollenkaan. He ovat valinneet puolensa ja pitävät oman porukan puolta koulukiusaajan hännystelijöiden tyylillä.

      Minun on helppo hyväksyä Laasasen näkemykset, sillä ne ovat lähinnä omaa kokemusmaailmaa - päinvastoin kuin feministiset teoriat, joista olen täysin pihalla. On kuitenkin kiusallista tuntea kuuluvansa samaan ryhmään Hännikäisen kanssa. Hänen kirjoituksessaan on aivan ymmärrettäviä ajatuksia - vaikka ehkä kärjekkäitä. En jotenkin voi hyväksyä hänen sometyyliään, missä saa laukoa humalassa mitä mieleen juolahtaa. Onneksi minulla ei ole suurta tarvetta kuulua mihinkään ryhmään. Ulkopuoliset helposti karsinoivat ihmisiä mielipiteiden vuoksi.

      Poista
  43. Syynä miksi mitä kummallisimmatkin näkemykset menevät läpi johtuu ryhmien tiivistymisestä.

    Hyvä huomio.

    Feministeistä puheenollen. Olen tässä muutaman viikon lueskellut valtavirtafeministeistä poikkeavien feministien tekstejä. Valtavirtana on siis tuo kolmannen/neljännen aallon ns. intersektionaalinen feminismi, joka keskittyy sukupuolen monimuotoisuuden ja vähemmistöjen asemaan. On olemassa paljon feministejä, jotka vastustavat tätä kaikkea ja haluavat keskittyä siihen, mitä feminismi oli alunperin oli naisasia- ja naistenvapautusliike. Ymmärsin viimein, että mistä feminismissä on alunperin kyse. Kyse on nimenomaan naisten kokemusmaailmasta ja siitä, että miten nainen kokee asiat ja elämän. Minua on maailma kohdellut naisena, joten ymmärsin, mistä he puhuvat.

    Mutta en ole samaa mieltä heidän johtopäätöksistään. Minusta näyttää vahvasti siltä, että feministit eivät ymmärrä miehistä mitään. Eivät miehenä olemisesta eivätkä miesten kokemusmaailmasta. Heillä on todella mustavalkoinen kuvitelma miehistä ja miesten maailmasta. Monet feministit nykyään ja historiassa ovat lesboja ja he nykyäänkin liikkuvat lähinnä lesbopiireissä tai sateenkaaripiireissä, missä on nimenomaan homomiehiä, jotka ovat aivan erilaisia kuin heteromiehet.

    Minun ystäväni ovat olleet aina pääasiassa miehiä. Pidän miehistä. Kun luin miesasiajuttuja ekan kerran ymmärsin välittömästi mistä he puhuivat. Feministit eivät ymmärrä.

    Miehet ja naiset ovat HYVIN erilaisia. Minusta heidän pitäisi etupäässä yrittää ymmärtää toisiaan ja löytää yhteinen kieli sen sijaan, että kaivautuvat omiin poteroihinsa.

    VastaaPoista
  44. Menee taas aiheen sivusta, mutta kun edellä käytiin keskustelua taiteilijoista, niin...

    Tänä vuonna on mediassa keskusteltu kulttuurisesta omimisesta. Mitä ajattelet siitä? Minusta kyse on rasismikeskusteluun verrattavasta ilmiöstä, jossa nähdään ongelmia siellä missä niitä ei ole. Jokainen kulttuuri kehittyy ja lainaa ajan saatossa muilta, siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä. Mutta kun nykyihminen on tullut (lue: onnistuttu aivopesemään) aivan käsittämättömän herkäksi, niin erityisesti valkoisen kansanosan pitäisi olla koko ajan pyytämässä anteeksi muilta. Milloin ollaan väärässä kun on käytetty n-sanaa, milloin Elvis on varastanut rockin mustilta jne.

    Siis mikä helvetti meitä vaivaa? Minne maalaisjärki on kadonnut?

    VastaaPoista
  45. Olen naamapalmuillut tolle kulttuuriselle omimiselle. Typerintä paskaa hetkeen ja on käsittämätöntä, että joku jaksaa ottaa sen tosissaan.

    Kulttuurien sekoittuminen ja vaikutteiden ottaminen muualta on aivan normaalia. Sitä on tapahtunut kaiken aikaa läpi historian kaikkialla maailmassa ja aivan rauhanomaisissakin oloissa ihan ilman kolonialismia ja imperialismia. Sitä tapahtuu kaikkialla, missä kansat ovat toistensa kanssa tekemisissä. Se jää välistä vain silloin, kun kansa on täysin eristäytynyt.

    Esimerkiksi Suomessa on paljon vaikutteita Venäjältä ja Ruotsista ja tässä on alueellisiakin eroja. Kielessäkin on lainasanoja molemmista maista. Tanska muistuttaa enemmän Saksaa kuin muita Pohjoismaita. Englannissa on vaikutteita Ranskasta kielen lainasanoja myöten. Japanissa ja Vietnamissa on todella paljon vaikutteita Kiinasta ja historiassa kyseiset maat myös jäljittelivät Kiinaa tietoisesti. Vietnamissa on myös jonkin verran vaikutteita Ranskasta yhä nykyäänkin. Nämä esim. syö patonkeja ja ranskanleipää ihan yleisesti, vaikka muualla Aasiassa länsimaalainen leipä on eksoottinen juttu ja se ei ole samanlaista kuin länsimaissa. Thaimaassa on hyvin paljon vaikutteita Intiasta. Ja niin edelleen.

    "Mikä helvetti meitä vaivaa" on hyvä kysymys, johon minulla ei ole selvää vastausta.

    VastaaPoista
  46. "Eikö olisi jo aika hyväksyä myös lasten seksuaalisuus ja erityisesti lasten ja aikuisten välisten seksuaalisten suhteiden normaalius.

    Iljettävää, mutta ei yllättänyt. Suvakkien joukossa on niin sairasta ja vinksahtanutta porukkaa, että oli vain ajan kysymys milloin pedofiilit putkahtavat esille ja alkavat vaatia vapautta syrjinnästä. Seuraavat ovat sitten varmaan zoofiilit (joilla on ollut netissä omat ympyränsä ja verkostonsa jo kauan)."

    Tällaista ajatuksenkulkua tulee netissä vastaan aina silloin tällöin, eikä kyseessä ole mitenkään erityisen uusi tai "suvakkien" eli punavihervassareiden omima ajatusmalli. Perusteluina käytetään yleensä Rind et alia ja jotain Susan Clancyn tutkimuksia. Miten itse suhtaudut näihin tutkimuksiin?

    VastaaPoista
  47. Punavihervasurien keskuudessa lähinnä onkin kyse suvaitsemisesta. Ovat niin syvällä suvaitsevaisuusideologiassa, että ovat vetäneet aivonsa solmuun.

    En ollut kuullut Susan Clancysta enkä Rind et alista. Pikaisen googlauksen perusteella vaikuttaa... erikoiselta. Clancyn löydökset ehkä ovat ihan todellisia, mutta miten noita sitten tulkitaan onkin eri juttu.

    VastaaPoista
  48. Ei mulla mitää transui tai ketään vastaan. Homma vaan mennyt naurettavaksi. Tossa teille linkki.
    https://uutisleijonat.wordpress.com/2016/11/21/animalia-paheksuu-elainten-hyvaksikayttoa/#more-438

    VastaaPoista

Kommenteissa on sallittua repiä asioita kappaleiksi, esittää kärkkäitä mielipiteitä, kysellä ns. tyhmiä tai hyvinkin henkilökohtaisia juttuja. Kommenteissa saa myös suuttua ja minusta saa olla sitä mieltä, että olen täysi kusipää. Kommenttiosastolla on kuitenkin kiellettyä heittäytyä alakoululaiseksi tai raivopäiseksi apinaksi. Tämä on asiablogi eli pidetään keskustelu asiallisena. Mikäli olet sitä mieltä, että olen täysi kusipää, niin sinulla tulee kommentissasi olla jotain muutakin sanottavaa. Huutelu ei hyödytä mitään muuta kuin huutelijan huutelun halua. Kommenteissa on lisäksi syytä välttää kiroilua ja muuta alatyylistä kielenkäyttöä ja turhaa provokaatiota. Siitä, että mikä on loppupeleissä asiallista ja mikä ei, päätän minä. Trollaajat ja perseilijät saavat matkalipun banaanisaarille.